tiistai 15. syyskuuta 2015

VIIME AIKOINA OLEN...






 ... itkenyt epäonnistuneiden yo- kokeiden takia. 
... päättänyt että kokeet eivät mittaa minua ihmisenä. 
... miettinyt miksi kokeet ylipäätään ovat niin tärkeitä ihmisille. 

... syönyt suklaata järkyttävät määrät ja näin saanut kasvoni kukkimaan punaisia pilkkuja. 
... rakastunut fazerin uutuus makeisiin, etenkin piparinmakuiseen dumleen. 
... maannut lattialla miettien kuinka palvon sitä ihmistä joka keksi valmistaa suklaata.



... nauttinut utuisista aamuista ja kuumasta omenakaneli-teestä. 
... katsonut kolme kauhuelokuvaa ja ensimmäistä kertaa elämässäni sulkenut silmäni leffalta koska se oli liian raaka (ahhah). 
... itkenyt ja pyyhkinyt räkää Topi ja Tessu- elokuvan takia. 

... kuunnellut One Directionin Clouds- biisiä uudestaan ja uudestaan koska se on niin älyttömän hyvä. 
... haikaillut kesäkuun 28. päivää. 
... katsonut varmaankin kaikki mahdolliset videot Justin Timberlakesta ja tykittänyt miehen VMA 2013 esitystä täysillä.  

... ymmärtänyt että kyllä sitä elämässään pääsee eteenpäin vaikka kaikista yo-kokeista ei saisikaan M:ää korkeampaa arvosanaa. 
... syönyt taas suklaata. 
... juonut lisää teetä.


Olen kamppaillut nyt viikon verran älyttömän stressin kanssa ja päädyin lopulta siihen tulokseen että minun ei tarvitse olla täydellinen. Kaikessa ei voi onnistua. Tiedän että siellä ruudun toisella puolella on ihmisiä jotka stressaavat tälläkin hetkellä ehkä aivan typerien asioiden takia, ja haluan muistuttaa, että elämä oikeasti on lyhyt. Eläkää se täysillä. Miksi ihmeessä meidän pitäisi stressata siitä kuinka hyviä yo- arvosanoja saamme kun on niin paljon ihanempia asioita joihin kiinnittää huomiota. Kuten esimerkiksi karkkihyllyn talvisuklaa. Ja kinuski-karpalotee. Ja vaaleanpunainen pelto. Joka on tietenkin photoshopattu vaaleanpunaiseksi. <3 

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

SYYSMARKKINAT












Syksy on viimeinkin täällä! Määrittelen syksyn alkaneen jo syyskuun alussa vaikka ilmat olivat vielä lämpimät, mutta viime viikonlopun jälkeen pystyin oikeasti sanomaan että nyt tosissaan on syksy. Lehdet ovat alkaneet kellastua, ilma muuttua kirpeämmäksi, fazerin makeisuutuudet ilmestyvät pian kauppoihin ja minä juon onnellisena omena-kaneli-teetäni. Viime viikonloppuna Kokkolassa oli myös joka vuosi järjestettävät keskiajanmarkkinat, jotka ovat selvä merkki syksyn saapumisesta. Markkinoilla myydään ihania mausteita, vihanneksia, kurpitsoja (!!)ja huipennuksena toimii turnajaiset, joita on aina yhtä hauskaa seurata. Rakastan sitä tunnelmaa mikä markkinoilla aina tulee, sitä kun ihmiset ovat pukeutuneet vanhanaikaisesti ja tuntuu kuin eläisi toisessa ajassa. Ai että. 

Syksy on lempivuodenaikani, rakastan pukeutua lämpimästi, juoda teetä, ostaa uusia teemakuja, katsoa kauhuelokuvia ja leipoa omenapaistosta. Tänä vuonna näyttää siltä että läheisen omenapuutarhan omenat ovat saaneet jonkinlaisen taudin ja näyttävät lähes syömäkelvottomilta, mutta katsotaan nyt. Jos tarhasta ei saa omenoita niin onneksi on sentään kaupassa. Tänä syksynä ajattelin myös katsoa kaikki Saw- elokuvat, ihan vain sen takia etten ole niitä ikinä katsonut. Mitä luultavammin tulen myös katsomaan Topi ja Tessu- elokuvan, siitä on melkeinpä muodostunut rutiini. Onhan tässä myös tultu väsättyä syksylle oma soittolista.

Onko täällä muita syysintoilijoita?