INTERRAIL - ITALY

Interrail-postaukset jatkuu Italialla! Ihan tosissani on mulla muitakin blogipostauksia tulossa kuin vain reppureissaamisesta, mutta rakastan näiden kuvien läpi käymistä ja reissun muistelemista! Miksi siis tämä postaus on maan nimellä eikä kaupungin? Italia oli meidän ykkösmaa, missä kierrettiin yhteensä neljä kaupunki ja viisi kylää siihen päälle. Kaikki kohteet erikseen veisivät liikaa tilaa ja minut hermoraunioille, joten tämä tiivistys saa riittää! 

 GENOVA - ITALIA 13.6-14.6.2016 + päiväreissu Cinque Terre 14.6.

Barcelonasta lähtö ei tosiaan ollut niin helppoa kuin kuviteltiin. Päädyttiin nukkumaan yö Marseilles'n juna-asemalla Ranskassa, mikä ei ollut mitään erityistä herkkua. Pari kertaa käytin kysymässä huumeita, rahaa yritettiin vinkua, mutta huumeita erityisesti. Em-kisojen mellakoiden takia asemalla partioi poliiseja jotka välillä kävivät kyselemässä onko kaikki hyvin, mutta mä en näitä kyselyjä kauheasti muista, nukuin nimittäin aika sikeästi yöni siinä aseman lattialla. 

Yöstä selvittiin ja aamujunalla suunnistettiin Ranskan upean rivieran (minne on joskus vielä pakko päästä!) kautta Italian Genovaan. Genova on suloinen satamakaupunki aivan Ranskan ja Italian rajoilla, ja vaikka kierreltiinkin kaupunkia aika vähän ja enimmäkseen rantaa, mä pidin kaupungista paljon. Eihän siellä paljoa tekemistä ollut, mutta hurjan suloinen kaupunki. 

Heitettiin rinkat selkään ja löydettiin itsemme 14. päivä Cinque Terrestä, jota jotkut kutsuvat Italian rivieraksi tai yhdeksi kauneimmiksi paikoiksi Eurooopassa, ellei koko maailmassa. Olen samaa mieltä! Cinque Terre, joka koostuu viidestä pienestä Unescon suojelemasta kylästä, oli jotain sanoinkuvaamattoman kaunista. Pieniä, värikkäitä taloja vieri vieressä, jyrkkiä kallioita, aivan älyttömän hyvää jäätelöä, ruokaa, viiniä. Mä en osaa sanoa mitään pahaa kyseisestä kohteesta. En mitään. Kylät kierrettiin junalla, vaikka kylien välit olisikin voinut kävellä luontopolkua pitkin. Päivä oli hieman sateinen ja kuuma eikä viihtitty alkaa siinä helteessä hikoilemaan. 

Harmittelen hieman ettei löydetty mitään majoitusta jostain kylästä, mutta oonkin päättänyt että tuonne mä vielä palaan. Upea paikka. Cinquesta saatte muuten ehkä jopa maailman parasta pistaasigelatoa ja valkoviiniä. Just saying. 

14.6-15.6.2016 PISA

Cinque terren viimeisestä kylästä, Riomaggioresta, otettiin iltajuna Pisaan mikä sijaitsi aivan lähellä kylärykelmää. Pisaa kierreltiin seuraavana päivänä, ja vaikka kaupunki olikin kaunis, mä en ihastunut siihen yhtä paljon kuin esimerkiksi Genovaan. "Pieni" kaupunki tarjosi kuitenkin paljon kaunista katseltavaa, ja olihan se aika hienoa nähdä livenä se kohta- kaatuva-pisan torni. ;) Mä vaan rakastan valkoisia rakennuksia ja antiikin ihannointia, Pisan lähiympäristö oli niin kaunista että teki mieli itkeä. 

Helkkarin kuuma siellä myös oli. Kävin ostamassa nopeasti H&M:ltä shortsipuvun hellettä lievittämään. Mä ihan oikeasti kylvin hiessä. Välillä toivoin että jospa sitä nyt voisi lentää etelämantereelle...

Taas ehdittiin iltajunaan ja huristeltiin seuraavaksi mun yhteen ultimate lempparikohteeseen, Roomaan! 

15.6-18.6.2016 ROOMA

Rooma. Rooma rooma rooma. Kaupunki mitä mä odotin kuin kuuta nousevaa, kaupunki johon mä en todellakaan pettynyt. Mä olen tosi, tosi, TOSI kova historiafriikki, mutta etenkin Rooman ja Kreikan antiikin ajat kiinnostavat mua aivan älyttömästi. Oli jotenkin uskomattoman upeata kävellä Rooman katuja, nähdä Colosseum, nähdä Pantheon, katsella tuota ikuista kaupunkia sen kukkuloilta. 

Ensimmäisenä kunnollisena päivänä, siis 16. päivä, me varattiin ensimmäistä kertaa free walking tour. Voin lämpimästi suositella näitä kierroksia, niitä löytyy joka päästä ja todellakin siis ilmaiseksi! Meidän opas oli ihana, informatiivinen feministi, mistä mä olin erittäin onnellinen! Tourilla myös juteltiiin australialaisen miehen kanssa joka oli käynyt Suomessa vaihdossa: miehen mielestä paras asia Suomessa on Hesburger. Niin no... sitä voi olla monta mieltä, haha. 

Ensimmäisenä päivänä käytiin siis läpi ne perusnähtävyydet Rooman kesstassa. Rooman keskusta on muuten älyttömän kiva! Pieni ja tiivis, kaikki nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan ja katujen varrella on vesilähteitä mistä saa juoda - vesi tulee Rooman ikivanhoista putkista jos muistan oikein.

Seuraavana päivänä kierreskeltiin Tibetin toisella puolella, noustiin Gianicolo-kukkulalla ja käytiin Vatikaanissa. Pietarinkirkko oli jotain käsittömättömän kaunista sisältä, kuin myös ulkoakin. Mä olisin voinut viettää koko loppupäivän vain tuijottamassa kattoa ja sen upeita maalauksia, patsaita, koristekohoumia... kaikkea. Mun matkakaveri oli ehkä vähän huvittunut kun mä menin suunnilleni, hänellä oli melkein kiire pois kun mä vain jatkoin katon tuijottelemista. Sistuksen kappelissa ei käyty (vielä joskus tosin tuun käymään) koska museon pääsymaksu oli aika paljon ja tottakai se kappeli sijaistsee siellä museon alueella. Oikeastaan voisi sanoa että meidän huonekaveri huijasi meitä, sillä hän jatkoi sanomista että sistuksen kappeli on ilmainen, mutta ei, se on se kirkko mikä ilmainen on! 

Vatikaani oli lyhyesti sanottuna pieni mutta ihana. Rooma oli pullollaan hyvää ruokaa, mahtavaa jalkapallofiilistä - pieniä televisioita oli pystytetty keskelle katua ja paikalliset kokoontuneet sen ympärille jalkapalloa katsomaan - ja kauniita suihkulähteitä. Niitä nimittäin riitti. Jokaisen kulman takana odotti aina yksi... 

18.6.2016 VENETSIA

Aikaisin aamusta lauantaina lähdettiin Venetsiaan päiväksi. Rooma jäi taakse ja auringon noustessa yhä korkeammalle me viimeinkin nähtiin Venetsian joet ja kondoolit. Monet sanovat että Venetsia oli pettymys heille, likainen ja täynnä turisteja. Turisteja oli kyllä, liikaakin, ja likaa myös, mutta oliko Venetsia pettymys? 

Ei todellakaan. Pienet kadut olivat mahdottomia suunnistaa, päivä oli kuuma ja ihmisiä paljon, mutta mä rakastin sitä kaikkea. Tunnelma oli ihana, kepeä ja herkkä. Välillä tuli fiilis kuin eläisi Disney-elokuvassa, välillä mietin onko tämä edes totta. Illemmalla, auringonlaskun pehmeässä valossa, pariskunnat ostivat itselleen gondooliajeluita ja laulajia niiihin mukaan, ja mikään ei ollut ihanampaa kuin kuulla Italialaista musiikkia, herkkää, harmonikalla säestettyä, siellä pienillä kaduilla. Aivan upeaa. Ilta kuudesta eteenpäin Venetsian kaduilla on aivan erityinen fiilis, minkälaista ei missään muualla ole. Tai harvoin sitä voi istua sillalla aivan yksikseen ja pian sun alitse menee aivan umpirakastunut pariskunta gondolin kyydissä, italialinen raitapaitainen mies laulamassa jotain oopperaa. 

Venetsia oli ihana. Taianomainen. Illalla ihasteltiin vedestä heijastuvaa kuuta ja syötiin suklaata, nautittiin viimeisistä hetkistä Italian puolella. Seuraava kohde oli Kroatia, mistä mä olin todella innoissani. 

KOHOKOHTA: Hehkutetun Cinque Terren näkeminen ja kokeminen; Rooman kaduilla käveleminen, Venetsia ylipäätään. 

FIILIS: Italia oli maa, josta mä olin unelmoinut jo kauan, ja pelkäsin hieman pettyväni. Onneksi pettymystä ei tapahtunut kertaakaan, vaan jokainen kaupunki ja kohde osasi yllättää ja ihastuttaa. Italia on aivan älyttömän kaunis maa, ruoka hyvää, gelato vielä parempaa. Jos jonnekkin vielä palaan uudestaan lomailemaan, niin tuonne saapasmaahan. 

INTERRAIL - BARCELONA

BARCELONA - ESPANJA 9.6-12.6.2016

Näiden kahdeksan maan ja yli kymmenen kaupungin jälkeen voin rehellisesti sanoa etten pitänyt Barcelonasta yhtään. En sitten ollenkaan. Voisi ehkä kuvitella että jotain erityisen kurjaa tapahtui juuri kyseisessä kaupungissa, mutta ehkä ongelma piileekin siinä. Mitään ei tapahtunut. Montakin asiaa jäi mieleen, ja voisin myös sanoa että meidän Barcelonan hostellit olivat ehkä parhaimpia koko matkalta, mutta loppujen lopuksi mikään ei säväyttänyt. 

Pariisista jatkettiiin suoralla junayhteydellä suoraan Barcelonan sykkeeseen. Junamatkasta tosin pulitettiin 30 euroa, mikä oli meidän pienelle budjetille aivan älytön hinta. Melkein pelästyttiin jo että tätäkö se on, joka junasta pitää pulittaa monia kymmeniä euroja... Eihän se sentään niin ollut, mutta kyseinen juna sattui olemaan juurikin se kallein (ja parhain). Barcelonassa oltiin muistaakseni illalla. Hostelli oli täysin kaupungin ulkopuolella, aivan luonnonpuiston vieressä. Iltalenkki tulikin kivutessa hostellille, mikä sijaitsi kukkulan päällä!

Kuten jo sanoinkin, paras asia Barcelonassa oli meidän hostellit. Monikossa. Siiihen päästään postauksen lopussa. Ensimmäisessä hostellissa, mikä oli noin 10 kilometrin päässä kaupungista, oli uima-allas, ilmainen, mahtava aamupala ja loistava yhteys viereiseen luonnonpuistoon, mikä sekin lukeutuu yhdeksi hyväksi puoleksi Barcelonasta. Luonnonpuistossa käytiin tekemässä retki läheiselle lammelle villisikoja tervehtimään, illemmalla taas kiivettiin Tibidabolle, minkä päällä odotti Sagrat Cor-kirkko. Todellakin kipuamisen arvoinen paikka, upean näköinen näkymä Barcelonan kaupungin ylle! 

Nyt mun omat kuvat loppuvatkin. Vielä on vähän Italiasta, mutta seuraavat kunnon kuvat saatte vasta Puolan kohdalla. Mun kamera varastettiin Itävallassa ja olin kerinnyt tallettaa vain Pariisin kuvat kokonaan Icloudiin, sekä osan Barcelonan kuvista. Arvatkaa vain harmittaako, ärsyttääkö. Melkein tekisi mieli itkeä. Saatte siis nyt pärjätä puhelinkuvilla, jotka mun ihana matkakumppanini mullle jakoi. 

Barcelonassa siis ensimmäisenä päivänä samoiltiin metsissä ja ihasteltiin panoraamanäkymää kaupungin ylle. Seuraava päivänä huristeltiin metrolla keskustaan ja käytiin perusnähtävyyksiä läpi: mutta ihan tosissani, mä en pysty millään muistamaan missä järjestyksessä käytiin näitä läpi. En muista minä päivänä käytiin rannalla, milloin katedraalissa. Olisipa se päiväkirja vielä tallella... Sagrada Familia ja monia Gaudin rakennuksen tsekattiin, mutta paljoa ei nähty. Lopulta kuitenkin ainoa kohde, mitä ei nähty ja mikä jäi harmittamaan, oli Park Guell, jonka mä olisin tosi kovasti halunnut nähdä. Käsi sydämellä voin kuitenkin kertoa että tuo vähäinenkin mikä nähtiin oli tarpeeksi mulle. 

Ranta oli mun mielestä tylsä. Miksi kaikki hehkuttavat sitä? Eihän siinä ollut mitään erikoista. Kaupunki oli mukavan menevä, ja olihan siellä nähtävää, rakennukset hienoja, ruoka hyvää, ihmiset ystävällisiä. Oikeasti, Espanjassa, tai ainakin Barcelonassa, ihmiset ovat ihan älyttömän mukavia. Näytät vähän eksyneeltä niin joku tulee heti kyselemään tarvitsetko apua. Ihanaa! 

Meidän piti oikeastaan lähteä citystä jo 11. päivä, mutta Ranskan junien lakkoilun takia jouduttiin jäämään Barcelonaan vielä toiseksi yöksi. Mäkkärissä mä vedin stressiburgerin ja löydettiin läheltä halpa hostelli, käveltiin sisälle ja kysyttiin huonetta. Onneksi saatiin, ja hostelli osoittautui aivan älyttömän kivaksi. Illalla yhdeksän aikaan hostellin henkilökunta teki ruokaa ja kaikki kutsuttiin syömään, sai jutella muiden matkaajien kanssa ja vähän sosiaalisoitua. Illallisen jälkeen henkilökunta järjesti vielä jonkinlaisia baarireissuja ja aktiviteetteja. Jos teitä kiinnostaa hostellit, kertokaa ihmeessä kommenteissa ja yritän muistella! 

Barcelona olikin bilettäjien kaupunki. Baareja baarien jälkeen. Periaatteessa kaupunki heräsi eloon yöllä. Ehkä se on syy siihen miksen ihastunut kaupunkiin niinkään, mä en ole kauhean kiinnostunut joka iltaisesta juhlimisesta. Ehkä joskus. Jos haluaa kunnon biletysloman. Ehkä silloin Barcelona voisi olla hyvä kohde. 

KOHOKOHTA: Tibidabo-vuorelle kiipeäminen ja koko kaupungin näkeminen linnunsilmin sekä muiden matkaajien kanssa jutteleminen. 

FIILIS: Barcelonan pointti on yöelämä, ei nähtävyydet. Kaupunki tarjoaa kauniita kohteita, halpaa ruokaa ja mukavia hostelleja, mutta muhun se ei tehnyt vaikutusta. Ehkä koko matkan tylsin kohde. Ihmiset olivat tosin ystävällisiä, mistä plussaa. 

HEINÄKUU INSPIS

rento street style Pariisin, Rooman ja Berliinin kaduilta | huolettomat kampaukset mutta huoliteltu meikki | kroatia | 

rooman arkkitehtuuri, ja kadut | pieni maailma | lapset | beyonce | 

Varmaan outoa lukea että mua inspiroi lapset ja beyonce. Eivät ne lapset itsessään mua inspiroi, vaan heidän elämäntapansa. Huolettomuus. Heinäkuussa tekee mieli tehdä kaikkea mahdollista, ja lapsista on ihanaa ottaa esimerkkiä huolettomuuteen ja leikkimielisyyteen. Beyonce taas on jotain upeaa. Vahva, hieno nainen, joka jostain syystä inspiroi mua tällä hetkellä aivan älyttömän paljon. Oon kyllästynyt odottamaan että asiat vain tapahtuisivat. Mä haluan tehdä itse, ja jotenkin tällaiset vahvat naishahmot edistää mun ajatuksia eteenpäin. 

Viimeisenä meidän pienestä maailmastamme. Interrail toi mulle erikoisen fiiliksen siitä kaikesta mitä tää meidän maailma voi tarjota. Juttelinkin asiasta mun matkakaverin kanssa, siitä mitä tän maailman lisäksi on olemassa. Mulla jäi reilin jälkeen aivan valtava halu nähdä enemmän, mutta samalla tämä planeetta Maa oli ja on jostain syystä supistunut mun silmissä. Tää on oikeasti pieni paikka. Aivan sama mitä jotkut väittävät. Vai onko teidän mielestänne suuri maailma jos tapaat ihmisen Kroatian pääkaupungissa ja kahden viikon päästä näet saman tyypin Prahan lelukaupassa? Mä en vieläkään voi uskoa että tuo tapahtui.

INTERRAIL - PARIS

I'm back! Mulla on niin paljon ajatuksia ja kerrottavaaa että mun eiliset yrityksen tehdä random postausta fiiliksistä eivät oikein onnistuneet. Millään tavalla. Päädyin siis aloittamaan siitä kaiken alusta, meidän ensimmäisestä kohteesta Pariisista. Matka meni reittiä Pariisi-Barcelona-Genova-Pisa-Rooma-Venetsia-Zagreb-Split-Wien-Hallstatt-Karlsruhe-Berliini-Krakova-Praha. Kuulostaa paljolta (mitä se ehkä olikin) mutta muistakaahan, meidän matka kesti yhteensä 33 päivää ja suurimman osan matkustuksesta tapahtui yöjunilla. Aikaa siis riitti ja rutkasti! Kaikesta näistä selitän myöhemmin postauksien yhteydessä. Jokaisen postauksen lopussa listaan kohteen kohokohdan ja yleisen fiiliksen.

PARIISI - RANSKA 7.-9.6.2016

Pariisi on yksi lempikaupungeistani, ja tämän reissun jälkeen, kaikkien niiden kaupunkien jälkeen, Pariisi on silti ykkösenä listallani. Rakastan kaupungin rentoa tunnelmaa, kauniita taloja, ihania puistoja, kahviloita, metroa, kahvia, ihmisiä patongit kainalossa. Näin jälkeenpäin ajatellen Pariisi on aika likainen kaupunki, monissa kulmissa haiskahtaa pahalta ja roskapöntöt tulvivat. Nämä epäkohdan on kuitenkin helppoa unohtaa kun keskittää huomion ylhäällä vilkkuviin parvekkeisiin ja kukkiin. 

Matka alkoi päivälennolla Helsingistä Pariisiin, kaupungissa oltiin noin kolmen aikaan iltapäivällä. En tosissani enää muista noista päivistä kauheasti, mun matkapäiväkirja, jota olin täyttänyt ahkerasti, aivan täyteen itseasiassa, täynnä lipukkeita ja detaileja, varastettiin yöjunassa Itävallassa. Kaikki mun tiedot näistä päivistä olivat siinä kirjassa, mikä on nyt lopullisesti poissa. Mun täytyy siis yrittää muistella kaikki omasta päästä. Yritän parhaani. 

Ensimmäisenä päivänä tsekattiin Notre Dame ja käveleskeltiin vain ympäriinsä: suurin osa ajasta meni karttaa tutkiessa ja oman sijainnin ihmettelemisestä. Me eksyttin varmaankin joka kulman jälkeen. Ainakin siltä tuntui. Söin Pariisissa ensimmäisenä päivänä myös koko matkan parhaimman salaatin. Parempaa en enää muista syöneeni! Ihan kuola valuen muistelen tuota meloni-juusto-liha-salaattia, ah.

Seuraavana päivänä suunnistettiin Versailles'n palatsiin, missä tsekattiin palatsin valtava puutarha tandem-pyörällä. Jos ikinä menette puutarhaan, älä jää toljottelemaan puistoa etäältä vaan käy vuokraamassa pyörä! Puutarhan läpi pyöräileminen on upea kokemus, mitä voin suositella kyllä kaikille. Iltapäivällä etsittiin Eiffel, jonka huipulla ihasteltiin panoraamanäkymää tästä ihanasta kaupungista. Taidettiin myös pitää piknikki Parc Monceaussa. Monceau on aivan älyttömän suloinen puisto ihan keskustassa, lähellä Eiffeliä ja muita nähtävyyksiä. Puistossa oli sillä hetkellä paljon paikallisia ja jotenkin ihanan rento tunnelma. Myös riemukaari käytiin tutkailemassa, kerrankin näin sen isona omana itsenään! Viimeksi Pariisissa näin kaaresta vain pienen osan, kun osalla seurusteestani oli kiire poispäin. 

Seine on kaunis joki, ja oli jännää nähdä vielä pieni osa tulvasta. Alemmasta kuvasta huomaa miten korkealla vesi oli vielä ensimmäisenä päivänä, kävelykatu on täysin veden peitossa ja lautat näyttävät lähes uponneilta. Viimeisenä Pariisi-päivänä vesi oli jo laskenut huomattavasti ja lautatkin pääsivät lähtemään matkaan. 

Pariisissa yövyttiin (niinkuin kaikissa muissakin meidän kohteissa) hostellissa. Hostellin nimeä en voi enää millään muistaa, mutta meillä oli aamupala, vähän köyhähkö sellainen, mutta aamupala on aina aamupala! Patonkia ja hilloa, riitti mulle! Hostellista en niinkään pitänyt, vessat olivat aika ällöttävät, latauspisteitä vain yksi koko huoneessa, ja kumpikaan huonekavereista ei sanonut sanaakaan meille. Pariisilaiset itsessään ovat mun mielestä ihan ystävillisiä, kunhan osaa sanoa bonjour ja bon soir, sekä hymyillä ystävällisesti. Ranskalaiset eivät ole kuitenkaan niitä kaikkein ihanimpia, sillä harva osaa englantia ja ei-ranskaa-osaavia katsotaan kieroon. 

Pariisi ei ole reilikaupunki. Hyvä että näki ollenkaan reppureissaajia. Ruoka on kallista, kaikki on oikeastaan kallista. Ruokakauppoja on harvakseltaan, niitä täytyy oikeasti etsimällä etsiä, mikä ei ole kovinkaan ihanaa nälkäisenä. Lopulta joutuu tyytymään 18 euron salaattiannokseen... Joka ei kylläkään ollut pettymys.

Silti Pariisista jäi upeat muistot ja valtava kaipuu takaisin tuonne kytee mun sisällä kuin jokin juustoa nakertava hiiri. Pakko päästä taas joskus takaisin! 

KOHOKOHTA: Tandempyörällä ajelu Versailles'n puutarhassa. 

FIILIS: Pariisi on ihana, heleä, elävä kaupunki täynnä kauniita katuja, kulmia, rakennuksia. Kuapungin fiilis on jotain ihan erilaista kuin missään muualla Euroopassa. Todellakin yksi mun lempikaupungeista!